Mitä tiedetään Sallisen suvun vaiheista?

A.V.Forsman (1891) piti nimeä Salli - Sallinen muinaissuomalaisena ja katsoi sen tarkoittavan "ylhäältä sallittua" (Lähde: Sukunimet, Pirjo Mikkola & Sirkka Paikkola)

Vuoden 1541 maakirjoissa mainitaan Wesulax Wuolinko (Mikkeli Visulahti) asuneita Silwester, Thomas ja Henrik Sallinen sekä Rantasalmen Putkisalossa ja Keriharjulla asuneita 2 Ollia, 2 Heikkiä, Mikko, Philip ja Pool Sallinen. (Lähteet: Maakirjat 1541 alkaen ja Heinäveden historia I talonhoitajaluettelot)

Hasumäki N:ro 1 ( vanha Palvalahti N:ro 3 ), talo Pakarisen suvun hallussa jo vuonna 1595.

Hasumäki N:ro 2 KOTILA ( vanha Palvalahti N:ro 6 ) talo Sallisten suvun hallussa ainakin vuodesta 1561. ( Kauko Pirisen mukaan Sallisia olisi ollut jo 100 vuotta ennen ensimmästä maakirjan tekoa, eli jo 1450 luvulla,sivu 68). Talollisia oli mm. 1620 - 1638 Mikko Sallinen, 1644 - 1651 Pekka Paavonp. Sallinen, 1652 - 1664 Yrjö Sallinen, 1665 - 1700 Tapani Sallinen, 1701 - 1728 Olli Sallinen, 1731 - 1764 Tuomas Sallinen jne.

Hasumäki N:ro 3 MULTALA muodostettu isojaon yhteydessä vanhan Sallila N:ro 4:n maista.

Vuonna 1617 tiedettiin Suomessa olevan Sallisia ainakin Rantasalmella 8, Lappeessa 1, Mikkelissä (Wuolinko) 1 ja Kuopiossa 1 perhettä. Stolbovan rauhansopimus saatiin solmittua 1617 helmikuun lopulla ja allekirjoitettua vasta elokuussa 1621 Käkisalmen läänin osalta, jolloin Kitee, Rääkkylä ja Liperi siirtyivät Ruotsi - Suomen puolelle. Kun sitten sotamarsalkka Jaakko De la Gardie vuokrasi läänin itselleen, veronkanto-oikeutta vastaan tietenkin, alkoivat karjalaiset (ortodoksit) siirtyä pois alueelta, ja Pietari Brahen ollessa vuokraaja 1638 - 40 siirtyivät savolaiset tyhjiksi jääneisiin "autioihin" = autiotiloihin, Salliset muiden mukana. Ensimmäisten Sallisten tiedetään asuttaneen Liperin ja Rääkkylän (Oravisalon) autioita 1630 - 50 aikoihin. Sen lisäksi vielä v.1656 alkanut sota ns. (ruptuurisota) lisäsi muuttoliikettä saloille ja saaristoon, pakoon sotilasvärväreitä, jotka veivät lähes kaikki kynnelle kykenevät miehet sotimaan Ruotsin ja Venäjän välisiä ristiriitoja. Merkittäviä olivat vielä suuret nälkävuodet 1601 (olkivuosi) ja v.1696 sekä v.1697 lisäämään liikehdintää, etsimään uusia seutuja, edistämään yleensäkin elämisen mahdollisuuksia.

Nykyään Sallisia on puhelinluetteloiden mukaan Joensuussa ja lähikunnissa n.150 perhettä sekä Helsingin seuduilla saman verran. Myöskin Savonlinnan alueella Sallisia on n. 60 perhettä. Tietenkin suku on levittäytynyt ympäri Suomea ja koko maailmaa, esim. Uudessa-Seelannissa, Austraaliassa, Kanadassa sekä tietenkin Ruotsissa on useita perheitä vakituisesti asuttamassa tätä planeettaa.